Blogi | 07.02.2022
Mitä luovuus on? Kysymys on mielenkiintoinen, mutta lopulta melko merkityksetön. Oleellista on miten luovuuden lähteille pääsee – miten idea kalastetaan mielen pohjattoman syvästä lammesta? Laittakaa kumisaappaat jalkaan ja ottakaa onkivirveli käteen, sillä nyt lähdetään kalaan.
Kanadalainen laulaja-lauluntekijä Leonard Cohen (1934–2016) kommentoi elämäntyötään seuraavasti: ”Jos tietäisin mistä hyvät laulut tulevat, kävisin siellä useammin.” Vaikka markkinointiala ei ole laulujen tekemistä – olkoonkin, että niitäkin on täällä Bermudalla tehty – on tässä Cohenin heitossa jotain tuttua. Luovuutta on kosolti tutkittu tieteellisesti, mutta nyt mennään pitkälti sillä kuuluisalla kokemusasiantuntijuudella.
Paskin idea voi olla paras
Markkinointitoimistoissa luovuutta harjoitetaan usein ryhmissä. Silloin on erityisen tärkeää, että ympäristö on turvallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa uskaltaa heittää idean, ilman pienintäkään itsekritiikin häivää. Ei ole harvinaista, että paskimmasta ideasta lopulta kehkeytyy se timanttisin suunnitelma.
Tämänkaltaisen turvallisuuden ilmapiirin luominen ei ole helppoa. Sen mahdollistaa työympäristö, joka on hierarkioista vapaa. Jos organisaatio on tiukan hierarkkinen ja ihminen sekä hänen asemansa on rajattu vain yhdeksi laatikoksi organisaatiokaaviossa, kärsii luovuus.
Ole kuin lapsi
Ihmistaimen mieli on kadehdittavan avara. Se on kykyä kiinnostua kaikesta aina mustekalojen lonkeroiden lukumäärästä avaruuden kokoon lisättynä aimo annoksella mielikuvitusta. Jostain syystä varttuessamme usein hukkaamme tämän kyvyn. Tämä johtuu ehkä kasvavasta ympäristön paineesta, joka ei salli meidän enää olla rohkean uteliaita.
Pääkoppa jumissa
Joskus idea ei pulpahda esiin. Tämä tuntuu erityisen ankealta silloin kun tuntee idean olevan jossain pääkuoren sisällä ja väkisin pusertamallla se tuntuu vain pakenevan syvemmälle piiloon. Tällöin on aika lyödä hetkeksi hanskat tiskiin, nostaa takapuoli tuolilta ja lähteä kävelylle.
Eräässä Stanfordin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että jaloittelu paransi koehenkilöiden luovaa panosta 60 prosentilla istumiseen verrattuna. Omat kokemukseni tukevat tätä. Tosin sisimpäämme tatutoitu luterilainen työmoraali saa meidät suomalaiset helposti epäilemään, että onko tämä talsiminen työtä lainkaan. Muitakin tapoja olen kokenut itselleni sopivaksi pääjumiin. Yksi niistä on sohvalla löhöily kissaa rapsuttaen. Pääasia lienee, että tekeminen ei vaadi järin suuria älyllisiä ponnisteluita.
ASAP – neljä kirjainta, jotka syövät luovuutta
As Soon As Possible. Tähän ASAP-lyhenteeseen, joka voi olla sähköpostin otsikkona sekä itse viestin loppuhuipentumana, on meistä jokainen varmasti törmännyt. Kiire syö luovuutta ja vähintään puolta tusinaa muuta tehokkaalle ja mielekkäälle työlle olennaisen tärkeää asiaa. Hieman kärjistetysti ASAP:n voisi usein purkaa myös seuraaviksi sanoiksi: Apua Saatana, Aivan Pieleen.
Joskus toki asiat vaativat nopeita toimenpiteitä, sillä aina kaikki ei mene putkeen tai joskus projektin luonne vaatii nopeita toimia. Jos ASAP on enemmän sääntö kuin poikkeus niin kiire alkaa pistellä poskeensa luovuutta ja idealammen ahvenat eivät koukkuun nappaa.
Alitajunnasta päivää
Amerikkalainen elokuvaohjaaja David Lynch on kuvaillut, että hänellä on pään sisällä pieni televisio jonne ideat ilmestyvät. Hieman samaan tapaan idean syntyä oivallisesti kuvaa ”nyt välähti!” -sanonta. Kun hyvin ruokittu alitajunta on aikansa jauhanut niin se läväyttää aikaansaannoksen nähtäväksi: tässä tämä nyt olis – silvopleei! Usein oma alitajuntani tykkää esitellä parhaat ideat aamuyöllä tai heti aamulla. Hauduttelun jalo taito vaatii opettelua sekä luottamista mielen tapaan saada asiat lutviintumaan.
Asiakastuntemus luovuuden tukena
Kun luovaa työtä tekee yhdessä asiakkaan kanssa niin syvä asiakastuntemus nousee arvoonsa. Asiakastuntemus luo leikkikentän luovuudelle. Molemminpuolinen luottamus helpottaa luovan työnprosessia ja varsinkin pitkissä asiakassuhteissa syntyykin toimivia tapoja luoda yhdessä uutta.
Uskon väitteeseen, että jokainen ihminen on luova. Toki erilaisia lahjakkuuden tasoja varmasti ilmenee. Jos voit olla rohkea, tutkia tuttua ja tuntematonta, olla avoin kaikelle ja voit luoda turvallisuutta työympäristöösi niin mahdollisuutesi saada se timanttisin idea paranevat huomattavasti.
