Blogi | 13.11.2018
Muiden aiheiden ohella hallituksemme kokouksessa sivuttiin eilen työnantajamielikuvaamme.
”Se on liian hyvä.”
Niin että mitä minä menin sanomaan!?
Syytän pitkälti paikallisten supermenestyvien koodifirmojen työvoimapulaa siitä, että tähän on tultu. (Hävetkää! Olkaa ylpeitä!) Kun ulospäin näkyy kilpailua siitä kenellä on hienoin mökki työntekijöiden käytössä tai muhkein osakepotti signausbonuksena tai saa vapaimmin harrastaa työaikana, niin helposti unohtuu, että siellä myös tehdään vähän pirun kovia juttuja, joilla on vaatimuksensa.
Huomatessani, että meistä on näkynyt ulospäin toimistokoiraa ja pingispöytää ja jengi, joka viettää aikaa toistensa seurasta nauttien ihan käskemättä, olen alkanut huolestua oman kuvamme painottumisen oikeellisuudesta. Tämä on myös alkanut näkyä hakemusten saatteissa. ”Teillä on niin hyvä meininki”, ”positiivisuus huokuu” jne.
Meillä on pitkä matka koodifirmojen työsuhde-etuihin, mutta totta kai haluamme työn vastapainoksi luoda rennon ilmapiirin ja antaa kunkin luovuudelle tilaa hengittää omalla tavallaan. Mutta mikä sai minut poistamaan rekrytietopakettimme ”mitä meiltä saat” -kohdasta LANit ja hieronnat ja sen sellaiset?
Tämä on vaativa työ!
Bermudalle on vaikea päästä ja bermudalaiselta vaaditaan paljon. Ei riitä, että graafikko osaa visuttaa, devaaja koodata ja copy kirjoittaa. Omat ratkaisut pitää osata perustella ja ymmärtää mitä naapuritiimissä tapahtuu.
Työpäivämme on täynnä kanssakäymistä ja tulee tiedostaa miten työkaverin duunia helpotetaan omilla valinnoilla, on kyse sitten priorisoinnista tai kommunikoinnista.
Jatkuva osa työtä on muutoshallinta ja ongelmanratkaisu. Haasteet vaihtelevat asiakkaan myynnin tehostamisesta oman kalenterimme järjestelyyn niin, että ehdimme palvella muuta tiimiä ja asiakasta tavoitteidemme mukaisesti.
Joten pahin virhe minkä voisin tehdä, olisi kalastella ketään töihin sillä varjolla, että täällä on aina kivaa ja helppoa ja yllin kyllin aikaa lätkiä palloa ja rapsutella maskottia.
Enemmän kuin työ?
Bermudasta tulee monelle paljon enemmän kuin työpaikka. Kukapa työnantaja ei sitä haluaisi.
Mutta merkitys luo painetta hyvässä ja pahassa. Eivät täällä kyyneleetkään ole vieraita. Valtava halu pystyä parempaan ja auttaa samaan aikaan jokaista asiakasta ja jokaista työkaveria purkautuu välillä turhautumisen suurina tunteina.
Etuoikeutettu on se esimies, joka saa sitoutuneelle työyhteisölleen muistuttaa, että lopulta ”tää on vain duunia”.
Työllämme on monet kasvot
Mutta liian hyvä?
Yksinkertaistaen yleisellä tasolla voisi sanoa, että työnantajamielikuvalla yritetään välittää hyvinvointia ja inspiroida.
Työhyvinvoinnin tärkein lähde on kuitenkin ammattimaisuus.
Jos yrityksen kulttuuri viestii ulospäin liikaa sitä mikä ei ole työtä, vaan sitä mitä tapahtuu kun työ on tehty, ohitetaan se tärkein – duuni, joka kaiken mahdollistaa.
Työ vaatii, mutta työ on myös se, joka palkitsee.
Vaikka lempilauseeni rekrytoinnissa on, että osaamisen ohella etsimme työkavereita, eli persoona merkitsee, niin ammattimaisuus on kuitenkin kaiken lähtökohta. Eikä se tule itsestään.
On mahtavaa, että olemme keskenämme hyviä kavereita ja voimme yhdessä tehdä muutakin kuin työtä. Mutta kun työnantajamielikuvaa rakennetaan liikaa sen varaan, lähetetään viesti, että työ on jo tehty. Jos työ olisi tehty, niin miksi työnantajamielikuvalla olisi väliä?
Siksi minä olen alkanut miettiä kiivetäänkö Bermudallakin kohti parempaa työnantajamielikuvaa ns. perse edellä.
Miten itse asian näet? Kommentoi Facebookissa.
Tutustu Bermudan avoimiin rekryihin.
