Blogi | 17.09.2020
”Joo, mikä ettei, kivahan se on vähän muistella ja summata…”
Näin ajatteli satunnainen toimitusjohtaja, kun kollegat kyselivät irtoaisiko blogikirjoitus 10 vuoden kunniaksi, kun tosiaan tässä pyöreää syntymäpäiväänsä tämä yhteinen Bermudamme viettää.
Tuijotettuaan hetken valkoista ruutua, hän päätyi miettimään, että mitä se sellainen ”eikä suotta” -sanontakin tarkoittaa. Viittaahan tuo sanonta kuitenkin selvästi positiiviseen ajanjaksoon, vaikka kantasanamielessä voisi äkkipoika ajatella, että merkitys olisi sama kuin ”eikä ilman suota”. Sillä on aavistuksen negatiivisempi sävy, mutta ei sekään väärin ole. Kyllähän kaiken uuden rakentamisen kansallinen kantaviitteemme on ”suo, kuokka ja Jussi”. Eikä tässä touhussa joka päivä tossukaan niin kuivalta tunnu, onhan tässä rämeensä pitkospuita vailla.
Heti kohta näppäimistön vangiksi jäänyt raasu tuskastui, että jatkuvastiko tässä pitää olla muistelemassa. Vastahan minä muistelin taaksepäin jopa yli Bermudan perustamisen…
Täyttäessään arvokasta palstatilaa joutavuuksilla hän huomasi, että vuosikymmentä voi muistella niin monesta eri kulmasta, että kirjoitukselle on huomattavan vaikea keksiä mitään järkevää yhtenäistä näkökulmaa. Pitäisikö minun nyt saada tähän terävää insightia asiakkaan maailmasta ja alan muutoksesta, käydä läpi referenssejä ja vakuuttaa siinä sivussa kasvavalla osaamisella. Uusi normaali pitää varmasti mainita ja datan merkitys.
Haluaisin kuitenkin koittaa tunne edellä.
Ja ainoa aito tie siihen on palata kesään 2010.
Lämmin kesäilta on kääntymässä yöksi. Parvekkeelle sijoitettu puutarhakeinu kiikkuu hiljaa häilyessäni unen ja valveen rajamailla. Näennäisen levollista raukeutta varjostaa epävarmuus. Kaikesta. Ei ole aavistustakaan mitä syksyllä tapahtuu, kun päättyneen työsuhteen palkat lakkaavat juoksemasta. Olen kokenut aina onnekkaasti päätyneeni johonkin hyvään. Ja nyt mietin onko säkä jo käytetty loppuun. Pois tutusta ja turvallisesta. Alamäki alkakoon.
Mitään rationaalista syytä siihen ei ole, mutta jostain puolittaisen unen puolelta nousee valvemieleenkin vahva tunne, että kaikki järjestyy.
Kolmen kollegan kanssa on toki jo käyty läpi mahdollisuutta perustaa oma yritys jatkamaan suljetun toimiston työtä ja yhteistä 10-vuotista työhistoriaa. Mutta yrittäjähenkeä nelikosta on vaikea löytää. Kaikki muu kuin tuttuun omaan suunnittelupainotteiseen työhön liittyvä hiukan pelottaa. Osataanko me? Jaksetaanko me? Onneksi jo aiemmin yrittäjäpuolelle irtautunut ex-kollega on porukan jatkona nostamassa itsetuntoa.
Rohkeutta se toki vaatii. Mutta sitä koitamme viljellä työyhteisöömme edelleen. Yksikään hieno tarina ei synny siten, että kaikki meni just niinku suunniteltiin eikä ollu mitään haasteita. Kun kinkereille halutaan joku kertomaan sykähdyttäviä muistoja omilta matkoiltaan, niin ei siellä ole pakettimatkailija näyttämässä dioja miten Thaimaan reissulla kaikki aikataulut pitivät eikä kukaan sairastunut buffetista. Kyllä siellä on seikkailija, joka on pistänyt itsensä likoon välillä henkensäkin kaupalla.
Joten niin vain löydämme itsemme kaupparekisteristä.
Yritys saa nimen Bermuda.
Nimi on noussut mieleen liiketoimintastrategiaa fläpille piirtäessä ilmestyneestä kolmiosta, jossa toiminnan kehystävän kolmion kärjissä lukevat markkinointi, myynti ja palvelunkehitys. Nimeä ei heti valita ylivertaiseksi suosikiksi. Yllättävän paljon jarruttaa se, että domain bermuda.fi on varattu. Domainin haltija kieltäytyy lopulta 500 euron tarjouksesta jo ensin myönnyttyään. Tarjousta ei koroteta, mutta tämän ei lopulta anneta kuitenkaan olla este, joten toiminta käynnistyy domainin bermudamedia.fi hellässä huomassa. 10 vuotta myöhemmin edelleen joidenkin asiakkaiden suussa olemme Bermuda Media, joten jo kuopatun pidemmän domainin perimä elää. (Myöhemmin domainin aiempi haltija jätti sen uudelleenrekisteröimättä ja mainittu tamperelainen markkinointitoimisto nappasi sen haltuunsa terhakasti.)
On huumaava tunne tehdä työtä ns. itselle. Olla vastuussa kaikesta hyvässä ja pahassa. Tunnetta kestää yllättävän pitkään. Vuosia. Toki jossain vaiheessa koittaa uusi normaali (tulihan se sieltä!) ja työn teko omassa yrityksessä on arkea siinä missä mikä tahansa. Toiminta vakiintuu, vastuut jakautuvat ja työpäivät normalisoituvat.
Yhtäkkiä on mennyt 10 vuotta. Bermuda on kasvanut Pirkanmaan suurimpien toimistojen joukkoon. Parikymmentä päätä elää Bermudan arkea neljän perustajan ohella. Toimintaa kiusaavat mm. pandemian kaltaiset häiriötekijät, mutta tilanne on vahva ja vakaa. Tulevaisuutta värittävät moninkertaisesti enemmän haaveet kuin huolet.
Epidemiaeristyksen aikana toimiston autiudesta omiin harvoihin etäpäiviin siirtyessäni huomaan perustaneeni etäpisteen parvekkeelle tuohon samaiseen pihakeinuun, jossa kymmenen kesää aiemmin epävarmuus muuttui oudoksi levollisuudeksi. Kone lepää välillä pienellä pihapöydällä, jolla paremman puutteessa skoolattiin ensimmäisellä tyhjällä toimistolla avaimet saatuamme.
On helppo lähettää terveiset siihen aikaan itselleni, että paras on vasta edessä. Ole huoletta. Kaikki järjestyy. Hieno tarina alkaa.
Tiedän, että kuulen, vaikken heti ymmärrä.
Tuo levollisuus on Bermudan pyhimpiä kirjoittamattomia arvoja.
On sanomatta selvää, että asiakkaamme ovat olemassaolomme oikeuttajat tästä sisäsiittoisesta kirjoituksesta huolimatta. Parhaissa asiakassuhteissa meillä on heidänkin vuokseen velvollisuus pitää itsestämme huolta.
Mutta haluan olla vielä hetken siinä itsekkäässä tunteessa 10 vuoden takana, jolloin oli tarve keksiä omalle olemassaololle tarkoitusta. Pakko oli paras muusa. Bermuda perustettiin omaksi työpaikaksi.
Jos minulta kysytään parhaita hetkiä kymmenen vuoden varrelta, mieleen nousevat kärkipäässä ne hetket, kun kuulen työkaverin tehneen asuntokaupan. Tieto siitä, että Bermuda on jonkinlainen osa kivijalkaa, jonka päälle uusi koti rakentuu, on palkitseva tärkeimmillä mittareilla.
Bermuda ei ole vain perustajiensa juttu. Seuraavan kymmenen vuoden haaveet ja tavoitteet liittyvät siihen, miten jokainen bermudalainen löytää oman supervoimansa ja nostaa siten yhteisen työpaikkamme ylemmäs ja ylemmäs tasolle, josta voimme ylla ylpeitä. Jokaisen bermudalaisen tehtävä on saada kaveri loistamaan. Ja siten Bermudan tehtävä on saada asiakas loistamaan.
Pitkospuita on jo pitkä pätkä. Ja eteenpäin niitä latoo hieno kasvava joukko.
”Ei suotta”: kantana v.-vartalo suo- (suoda), johon ilm. on liittynyt partikkelinjohdin –tta (vrt. että, jotta); merkityksen kehitys ehkä ’mielellään’> ’huvin vuoksi’> ’turhaan’ (vrt. suottailla ’tehdä jtak huvin vuoksi, pilailla’)
Toimiston kävelevän (enemmän se kyllä istuu) wikipedian suosiollisella avustuksella lähteenä kysy.fi
